A B C D E F G H I J K L M N O PQ R S T U V W XY Z
Vaasa
Vuonna 1936 perustettu vaasalainen linja-autonkoritehdas Ab Haldin Oy kehitti sodan aikana traktorin, jonka teho oli petrolilla 35 hv ja puukaasulla 23 kpl. Materiaalipulan takia tuotanto saatiin käyntiin vasta vuonna 1947 ja valmistusmäärä jäi noin tusinaan.
Valmet
Valtion Metallitehtaat eli Valmet alkoi 1940-luvun lopulla suunnitella pientä traktoria. Keski-Euroopassa suosittujen 1-sylinteristen dieselien sijaan pikkutraktorin voimanlähteeksi valittiin 4-sylinterinen petrolimoottori. Myyntiin Valmet 15 tuli vuonna 1952. Viisi vuotta myöhemmin esiteltiin modernilla 3-sylinterisellä suorasuihkutusdieselillä varustettu 33. Sitä seurasivat asteittain uudistetut versiot, joissa otettiin mm. käyttöön synkronoitu vaihteisto. Vuonna 1960 tuotanto alkoi myös Brasiliassa, jossa moottorina käytettiin MWM:ää.
Suurempien traktorien tuotantoon päästiin todenteolla vuonna 1967 esitellyn 900:n voimin. 900:ssa ja sen sisarmalleissa 700:ssa ja 1100:ssa oli tehdasasenteinen ohjaamo. Vielä pitemmälle kuljettajan olojen kehitys vietiin vuonna 1971 esitellyssä 502:ssa, jossa ohjaamon melutaso oli vain 85 dB. Vastaava ohjaamo oli seuraavana vuonna isommat mallit korvanneessa 702:ssa. Vuosina 1979–82 Valmet ja Volvo BM kehittivät uutta keskiluokan mallisarjaa, joka tuli tuotantoon merkillä Volvo BM Valmet. Vuonna 1985 Valmet osti Volvo BM:n traktorituotannon itselleen. Vuosina 1990–91 esiteltiin 05-sarjan korvannut Mezzo/Mega-sarja, johon esiteltiin vähitellen suurempia malleja. Lopulta mallissa 8950 oli tehoa 200 hv, joka oli kokonaisuudessaan käytettävissä kun voimanoton tehon tarve ylitti määrätyn rajan. Valmetin traktorit siirtyivät vuonna 1994 Sisu-konsernin omistukseen ja vuonna 1998 tuotemerkiksi tuli Valtra Valmet ja vuonna 2001 Valtra.
Valor
Ranskalainen Valor esitteli Micromax-traktorinsa vuonna 1948. Moottorina oli 20–25 -hevosvoimaisia Citroën ja CLM-moottoreita. Tuotanto päättyi 1 200 traktorin jälkeen vuonna 1956. Kuitenkin 1960-luvun alussa merkki herätettiin henkiin ja kehitettiin uudet mallit yhdessä Amat:n kanssa. Traktorit oli nyt pääasiassa suunniteltu kapeiksi viinitarhatraktoreiksi ja sulavalinjaiseen muotoiluun oli panostettu. Tehoa oli 28–40 hv. 1960-luvun lopulla esiteltiin maastokelpoisia nelivetotraktoreita. Tarjolla oli myös metrin maavaralla varustettu malli. Valorin valmistus päättyi vuonna 1974.
Valpadana
Italialainen maatalouskonevalmistaja Valpadana perustettiin vuonna 1935. Vuonna 1960 se aloitti pienten nelivetotraktorien valmistuksen viini- ja hedelmätarhoja varten. Vuonna 1988 se esitteli kääntötraktorin, jota voitiin ajaa molempiin suuntiin. Samaan aikaan mallivalikoiman yläpää nousi jo 80 hevosvoiman teholuokkaan. Landini osti Valpadanan vuonna 1995. http://www.valpadana.it
Valtra
Omistajanvaihdosten seurauksena Valmetin aikaisemmin omistama traktorituotanto menetti oikeuden käyttää Valmet-tuotemerkkiä. Vuonna 2001 traktorien nimeksi tuli Valtra. Samassa vaiheessa Mega-sarjan korvasi vähitellen T-sarja ja Mezzon syrjäytti lopullisesti vuonna 2006 esitelty N-sarja. Näiden mallien alapuolella oli jatkuvasti pienempi mallisarja, joka vuodesta 2002 lähtien tunnettiin A-sarjana. Sen kehityspolku juontaa juurensa malliin 33. http://www.valtra.com/
Valto
Vladimidez T-28-traktorin markkinointinimi Suomessa.
Vandel
Ranskalainen Jules van de Velde valmisti ensimmäisen metsätraktorinsa vuonna 1928. Vuonna 1972 yritys aloitti Steiger-traktorien maahantuojana. Vuonna 1975 alkoi Steigerien lisenssivalmistus Ranskassa. Moottorina käytettiin Deutzin, Fiatin, Berlietin, Renaultin ja Caterpillarin dieseleitä tehoiltaan 158–308 hv. 1980-luvun puolivälistä lähtien käytettiin pääasiassa Renaultin 200–425 -hevosvoimaisia moottoreita. Traktorituotanto päättyi 1990-luvun puolivälissä.
Van Poucke
Ranskalainen Van Poucke valmisti vuosina 1954–56 Peugeotin 22-hevosvoimaisella bensamoottorilla varustettua traktoria. Hydraulinen nostolaite oli lisävaruste.
Varzan
Dehghan varz Agri. Machinery on pieni iranilaisvalmistaja, joka kokoaa lisenssillä Ferrarin 27–45-hevosvoimaisia pikkutraktoreita.
Vassalli
Fiatin timantti- ja 100-sarjaa myytiin 1960- ja 70-luvulla Ranskassa merkillä Vassalli.
Vassalli Fabril
Vassalli Fabril on merkittävä argentiinalainen puimuritehdas, jonka roottoripuimuria myydään nykyään Euroopassa Deutz-Fahrin nimellä. Tehdas perustettiin vuonna 1949. Vuosina 1990–1992 Vassalli koetti myös traktorinvalmistusta. Runko-ohjattavassa 180 hv traktorissa oli Deutz-moottori.
Vendel
Italialainen telatraktori toisen maailmansodan jälkeen.
Vendeuvre
Ranskalainen Vendeuvre valmisti maamoottoreita ja puimakoneita. Yrityksen juuret olivat vuodessa 1837. Vuonna 1952 se esitteli ensimmäiset traktorinsa. Dieselmoottoreilla varustettu mallisto kattoi tehoalueen 17–55 hv. Noin 6 000 kappaleen vuosituotannollaan Vendeuvre nousi vuonna 1958 kotimaansa 5. suurimmaksi valmistajaksi. Sen jälkeen alkoi nopea alamäki Allis-Chalmers osti Vendeuvren vuonna 1959 ja vaihtoi tehtaan tuotteet omiin traktoreihinsa vuonna 1961. Moottorit olivat kuitenkin osittain Vendeuvre-dieseleitä. Tehdas suljettiin vuonna 1965.
Versatile
Kanadalainen Hydraulic Engineering Systems perustettiin vuonna 1946, ja se valmisti pääosin maatalouskoneita, kuten ruiskuja. Pakoshien perheyritys hankki lisää omistajia ja muutti nimensä Versatileksi vuonna 1963. Yritys lähti kehittämään paikallisten maanviljelijöiden tarpeisiin kilpailijoita edullisempia runko-ohjattavia traktoreita, ja vuonna 1966 valmistui runko-ohjattava traktori D100, jossa oli Fordin 125-hevosvoimainen diesel. Seuraavina vuosina esiteltiin suurempia malleja ja Versatile vakiinnutti asemansa suurimpana suurtraktoreiden valmistajana. Vuonna 1977 yritys myytiin Cornat Industriesille. Samana vuonna esiteltiin 60-hevosvoimainen 150 Push-Pull, jota voitiin ajaa molempiin suuntiin kääntämällä ohjauspulpetti. Vuonna 1987 Ford New Holland osti talousvaikeuksiin joutuneen yrityksen. Sekä Push-Pull -mallin että suurtraktoreiden tuotanto jatkui Fordin väreissä. Versatilen ongelmana olivat olleet kilpailevia suurempia yrityksiä vähäisemmät resurssit ja suppeampi jakeluverkko. New Hollandin ja Case IH:n yhtyessä konserni joutui kilpailuviranomaisten vaatimuksesta myymään Versatilen Buhler Industriesille ja tuotanto jatkui nimellä Bühler Versatile. Vuonna 2007 omistus siirtyi venäläiselle Rostselmashille ja tuotemerkiksi tuli jälleen pelkästään Versatile. Mallistossa oli Genesis-sukuisia pyörätraktoreita sekä yli 300-hevosvoimaisia runko-ohjattuja. www.versatile-ag.com/
Vevey
Sveitsiläinen Vevey aloitti traktorinvalmistuksen vuonna 1936. Traktorissa oli 2-tahtinen bensamoottori tai 4-tahtinen diesel. Veveyn traktorituotanto päättyi 1963 ja yritys keskittyi turbiineihin ja raideliikennevälineisiin.
Vewema
Wesseler-traktorien markkinointinimi Hollannissa.
Vickers
Englantilainen Vickers-Armstrong esitteli vuonna 1952 suuren ahdetulla 181-hevosvoimaisella Rolls-Royce dieselillä varustetun telatraktorin, joka painoi lähes 15 tonnia. Pienempikin malli oli suunnitteilla, mutta merkin tarina traktorinvalmistajana päättyi 1950-luvun lopussa.
Vidal
Ranskalaiset Georges ja Emile Vidal ottivat 1920-luvulla elämäntehtäväkseen viininviljelyn koneellistamisen. Vuonna 1937 valmistui 20-hevosvoimainen pienikokoinen telatraktori. Valmistusmäärät jäivät vähäiseksi ja vuonna 1954 Vidal luopuu omasta tuotannosta ja alkaa myydä St Chamontin ja saksalaisen Uniragin telatraktoreita.
Vierzon
Ranskalaisen SFV:n tuotemerkki.
Vladimirez
Vladimirskii Traktornyi Zavod perustettiin vuonna 1944. Ensimmäinen kymmenen vuotta valmistettiin ennen sotaa kehitettyä Universal U-2:ta, sen jälkeen oli DT-24:n vuoro. Vuonna 1958 esiteltyä T-28:aa valmistettiin noin 250 000 kappaletta ennen kuin tuotanto siirtyi Kazakstaniin vuonna 1970. Suomessa T-28:aa myytiin nimellä Valto noin 30 kappaletta ennen kuin Vakola asetti sen myyntikieltoon. T-28:n väri oli vientimarkkinoilla tummanpunainen ja kotimarkkinoilla vihreä. Suomessa varusteena oli hytti.
Uusi aika alkoi vuonna 1972, jolloin esiteltiin T-25, johon tehtaan koko myöhempi tuotanto perustui. VTZ päätyi osaksi vuonna 1996 perustettua Agromash-holdingyhtiötä ja 2010-luvun mallisto käsittää pyörätraktoreita teholuokassa 30–85 hv.
Volgograd
Volgogradin tehdas rakensi satoja tuhansia DT-telatraktoreita. Kahden muun tehtaan ohella siitä tuli osa Agromash-ryhmää. Tuotteet perustuvat edelleen kehitettyyn DT-75:n tekniikkaan.
Vogel
Sveitsiläinen Fritz Vogel rakensi 1940-luvulla autotraktoreita. Vuonna 1948 syntyi Vogel-traktori. Siinä oli 45-hevosvoimainen Ford-diesel ja 5-vaihteinen vaihteisto. Tuotannon päättyessä vuonna 1955 oli valmistunut kaikkiaan 114 Vogel-traktoria.
VST
Intialainen yksityinen V.S.T Tillers Tractors Ltd perustettiin vuonna 1967. Se valmisti pieniä moottoreita ja sarvitraktoreita Mitsubishin lisenssillä. Traktorinvalmistus alkoi vuonna 1983 niin ikään Mitsubishin lisenssillä. VST:n alle 25-hevosvoimaisia traktoreita on myyty lukuisilla merkeillä eri puolilla maailmaa, esim. Eurotrac, Shakti, Mitsubishi-Shakti, Montana, Taral ja Fieldtrac. Nykyisin merkittävä osa valmistuksesta on Solis-merkkisiä traktoreita Sonalikan oman malliston alapään täydennykseksi. www.vsttillers.com/
VTZ
Vladimirskii Traktornyi Zavodin traktorien tunnus. Vuonna 1996 VTZ liittyi osaksi Agromash-ryhmää.
Volvo
Volvo aloitti traktorien valmistuksen 1940-luvun alussa. Se oli yhteistyössä Bolinder-Munktellin kanssa ja vuonna 1950 se hankki BM:n omistukseensa ja laajensi toimintaansa maatalous- ja maanrakennuskoneissa. 1950-luvun alun Volvo-malleja olivat T 24, T 31 ja T 32, joiden nelisylinterisissä petrolimoottoreissa oli tehoa 25–35 hv. Vuonna 1953 esiteltiin ensimmäinen BM:n dieselillä varustettu Volvo-traktori, 53-hevosvoimainen T 55. Vuonna 1959 valmistui Eskilstunaan uusi traktoritehdas, jonka ensimmäinen tuote oli menestyksekäs dieselmoottorinen T 350 Boxer. Vuonna 1966 Volvo aloitti suurtraktorien valmistuksen: T 800:ssa oli tehoa 94 hv. Vuonna 1970 esitellyssä T 650:ssa oli hiljainen teräspellistä prässätty ohjaamo. Vuonna 1985 Volvo myi traktorinvalmistuksen Valmetille, joka jatkoi 2005-sarjan valmistusta Ruotsissa vuoteen 1987.