A B C D E F G H I J K L M N O PQ R S T U V W XY Z
Calsa
Vuonna 1960 perustettu espanjalainen Calsa (Construcciones Agrometálicas de Levante) valmisti dumppereja ja pyöräkuormaajia. Vuonna 1970 se esitteli runko-ohjatun maataloustraktorin. Mallistossa oli 125-, 175- ja 200-hevosvoimaiset versiot, jotka oli varustettu Pegaso-moottoreilla. Calsan osti Tenneco vuonna 1980. Tuotanto päättyi vuonna 1990.
Calzolari
Italialainen Calzolari esitteli vuonna 1952 traktorin, jossa oli neliveto ja nelipyöräohjaus. Moottorina oli aluksi Stihlin ja myöhemmin Fiatin diesel (27 hv). Valmistus päättyi vuonna 1957.
Cameco
Cane Machinery and Engineering Co. valmisti Louisianassa koneita sokeriruo’on viljelyyn. Vuonna 1967 se esitteli pienen 120-hevosvoimaisen runko-ohjattavan traktorin. Tästä mallistoa laajennettiin vähitellen ylöspäin. John Deere osti Camecon vuonna 1998 ja jatkoi sen tuotantoa oman mallistonsa rinnalla. Vuonna 2006 yrityksen nimi vaihtui John Deere Thibodauxksi ja tuotteiden väri JD:n vihreäksi. Samaan aikaan traktorituotanto päättyi. Myös sokeriruokokoneissa johtava asema on JD:n kaudella menetetty.
Captain
Intialainen vuonna 1994 perustettu Captain Tractors valmistaa 15…25 -hevosvoimaisia minitraktoreita. http://www.captaintractors.com
Carraro
Italialainen Giovanni Carraro aloitti kylvökoneiden valmistuksen vuonna 1932. Ensimmäinen traktori syntyi vuonna 1958. Siinä oli moottori takapyörien välissä. 1960-luvun alussa Carraron pienet traktorit olivat kilpailevien merkkien kaltaisia. Vähitellen alettiin erikoistua viini- ja hedelmätarhojen erikoistraktoreihin ja toisaalta valmistaa akselistoja muillekin valmistajille. Vuonna 1977 traktorituotanto erotettiin Agritaliaksi. Agritalia valmistaa Carraron lisäksi pieniä traktoreita mm. Massey Fergusonille, Valtralle, John Deerelle ja Claasille. http://www.carrarotractors.com
Carterson
Vuosina 1948–50 rakennettiin Englannissa pieni määrä 8-hevosvoimaisia Carterson-traktoreita. Vihreässä pikkutraktorissa oli polkaisukäynnistys ja 3 vaihdetta.
Case
Amerikkalainen J. I. Case aloitti vuonna 1841 puimakoneiden valmistuksen. Päätuotteeksi muodostui kuitenkin höyryveturi, joiden valmistajana yritys oli 1800-luvun lopussa maailman suurin. Ensimmäinen bensakoneinen traktori valmistui vuonna 1892. Tuotantomäärät olivat pieniä kunnes 1920-luvulla esiteltiin 27–40-hevosvoimainen traktorisarja. Malliston suurimpaan päähän sijoittunut malli L nousi erityisen hyvään maineeseen. Vuonna 1953 esiteltiin 6-sylinterisellä 65-hevosvoimaisella dieselillä varustettu Case 500. Se oli ensimmäinen punaisen sijasta kellertäväksi maalattu Case. Seuraavina vuosina sarjaa laajennettiin molempiin suuntiin ja dieselit tulivat koko mallistoon. Kokonaisuutena Casen uudistustahti 1950-luvulla jäi kuitenkin jälkeen kilpailijoista. Vuonna 1958 esiteltiin momentinmuunnin Case-O-Matic, joka mahdollisti kaikkien vaihteiden käyttämisen ilman kytkintä. Euroopassa Casella oli tuotantoa Englannissa ja Ranskassa. Vuonna 1964 esiteltiin suurtraktori 1200 Traction King, joka kilpailijoistaan poiketen ei ollut runko-ohjattava.
Vuonna 1969 Tenneco osti Casen ja vuonna 1972 David Brownin. Sen jälkeen Casen amerikkalainen tuotanto keskittyi yli 100-hevosvoiman teholuokkaan, ja vuonna 1969 esitellystä Agri King -sarjasta karsittiin pienimmät mallit. Nelivetoisen Traction King-sarjan suurimmassa, 300-hevosvoimaisessa 2670:ssa käytettiin Scanian moottoria. Vuonna 1978 esiteltiin kulmikas 90-sarja, jossa ohjaamon melutaso oli 77 dB. Vuonna 1983 David Brown -traktorien tuotemerkki vaihtui Caseksi. Vuonna 1984 Case yhdistyi International Harvesterin kassa ja vuodesta 1986 tuotemerkiksi tuli Case IH.
Case IH
Vuonna 1986 Caset ja Internationalit maalattiin puna-mustiksi ja yhteiseksi tuotemerkiksi otettiin Case IH. USA:ssa Case IH:lla oli tässä vaiheessa 35 prosentin markkinaosuus. Euroopan mallistossa pääpaino oli IH-pohjaisilla malleilla. Uusina sarjoina 1980-luvun lopussa esiteltiin amerikkalainen Magnum ja sen saksalainen pikkuveli Maxxum. Näiden mallien moottorit oli kehitetty yhdessä Cumminsin kanssa. Maxxum oli sähköhydraulisen suunnanvaihtimen käytössä edelläkävijä. Vuonna 1987 Case IH osti suurtraktorien valmistaja Staigerin ja vuonna 1996 itävaltalaisen Steyrin ja otti sen tuotteita mallistoonsa. Vuonna 1999 Fiat-konserniin kuuluva New Holland osti Case IH:n ja kilpailuviranomaisten vaatimuksesta Case IH:n eurooppalaisista tehtaista jäi jäljelle vain Steyr-tehdas Itävallassa. Mallisto yhtenäistettiin New Hollandin kanssa ja suurimmaksi eroksi merkkien välillä jäi väri. www.caseih.com/
CAST
Italian Bolognassa CAST valmisti lähinnä hedelmäviljelmille tarkoitettuja nelivetoisia ja nelipyöräohjattuja pikkutraktoreita.
Caterpillar
Amerikkalainen maanrakennuskonevalmistaja Caterpillar syntyi C.L. Bestin ja Holtin fuusiossa vuonna 1925. Caterpillarin edeltäjäfirmoista vuonna 1904 telatraktorituotannon aloittanut Holt Tractor oli käyttänyt nimeä Caterpillar jo aikaisemmin telatraktoreissaan. Vuonna 1938 esitellyistä Caterpillarin 30–127-hevosvoimaisista D-sarjan telatraktoreista oli myös maatalouskäyttöön tarkoitettuja versioita. Pääasiallinen käyttötarkoitus oli kuitenkin muualla. D-sarjaa valmistettiin myös Englannissa vuodesta 1958 lähtien.
Vuonna 1987 Caterpillar esitteli nopean kumitelatraktori Challengerin kilpailemaan runko-ohjattuja suurtraktoreita vastaan. Challengerien teholuokat sijoittuivat 200–400 hevosvoiman välille. Vuonna 1998 Caterpillar osti Perkins-moottoritehtaan. Vuonna 2002 Agco osti Caterpillarin maatalouskonetoiminnot ja Caterpillar Challengerien tuotemerkiksi otettiin Challenger.
Catron
Espanjalainen tuotemerkki, joka valmistuttaa vuodesta 2004 lähtien traktoreita Agritalialla (Carraro).
CBT
Brasilialainen CBT (Companhia Brasileira de Tratores) oli aluksi Oliverin tytäryhtiö, joka syntyi Brasiliaan vuonna 1960 maan kilpailuttaessa traktorinvalmistajia. 1970-luvulla CBT valmisti Oliverin tekniikkaan perustuvia 27–111-hevosvoimaisia traktoreita. Se kehitti 1980-luvulla myös runko-ohjattavan suurtraktorin CBT TM310:n, jossa oli teholtaan mallimerkinnän mukainen Cummins-moottori. Pienemmissä traktoreissa moottorina käytettiin mm. Perkinsiä ja Mercedestä. Yritys meni konkurssiin vuonna 1997.
CCS
Center City Sports -yritys myi kiinalaisia koneita, kuten YTO-traktoreja Kanadassa merkillä CCS.
Centaur
Vuonna 1921 perustettiin Ohiossa Centaur Tractor Company, joka vuonna 1928 muutti nimensä Centuriksi. Se nousi merkittäväksi tekijäksi pienten traktorien valmistuksessa USA:ssa. Vuonna 1940 yritys myytiin sille moottoreja toimittaneeseen LeRoi -yhtiöön. Vuoteen 1945 asti se valmisti voimansiirtoja sotakalustoon. Vuoden 1945 Centaur Tractair oli 35 hv:n traktori, joka oli varustettu kompressorilla. Tuotanto päättyi vuonna 1954.
Century
Eteläkorealaisen Kukjen pientraktoreja on USA:ssa markkinoitu Bransonin ohella myös merkillä Century.
C.G.M.
Ranskalainen Compagnie Générale de Mécanique edusti Le Percheron -traktoreita ennen kuin se esitteli Ranskassa omalla merkillään 14-hevosvoimaisen Stihl-traktorin vuonna 1955. Erona Stihliin oli punainen väri ja konepellin muoto. Yhteistyö jatkui vain parin vuoden ajan.
Challenger
Agcon ostettua Caterpillarilta vuonna 2002 Challenger-telatraktorit, niiden tuotemerkiksi tuli Challenger. Lisäksi Challenger-merkillä myytiin vuodesta 2004 lähtien Isekin pientraktoreita, Massey Fergusonin eurooppalaisia traktoreita ja monia muita maatalouskoneita. Myöhemmin Challenger-tuotenimen alle siirrettiin myös Agcon vuonna 2001 ostaman Ag-Chemin Terra-Gatorit ja Spracoupe, jonka juuret olivat itsekulkevissa ruiskuissa. Vuonna 2005 Challenger esitteli MT875B:n (600 hv), joka oli aikansa tehokkain traktori. Vuodesta 2006 lähtien rinnalle tuli myös runko-ohjattuja pyörätraktoreja. www.challenger-ag.com/
Chaman Ford
USAMA Harris Khan & Co on vuonna 1990 perustettu pakistanilaisyhtiö, joka perustettiin maatalouskoneiden tuontiin ja maataloustuotteiden vientiin. Perustajan isä oli jo aikaisemmin toiminut mm. Fiat-traktorien maahantuojana. Myöhemmin yritys alkoi valmistaa lisenssillä Fordin traktoreja ja traktorikaivureja. Traktorimallisto perustuu 1980- ja 90-lukujen 10/30/70-sarjoihin.
Chamberlain
Vuonna 1945 40-hevosvoimaisen traktorin esitellyt Australian Ball Bearing Co. oli maansa merkittävin traktorinvalmistaja. Tuotemerkkinä sillä oli Chamberlain. Moottorina se käytti mm. GM:n ja Perkinsin dieseleitä. Vaihteita eteen oli peräti 9. Traktoreita valmistui muutamia tuhansia vuosittain. Markkinaosuus kotimaassa oli parhaimmillaan 20 %. Vuonna 1970 John Deere osti 49 % Chamberlainista ja 1980-luvulla koko yhtiön. Moottorit vaihtuivat JD:hen ja väri vihreäksi, mutta traktorit olivat edelleen australialaisten omaa suunnittelua. Traktorivalmistus päättyi vuonna 1986.
Champion
Ranskalainen Champion tracteurs aloitti traktorivalmistuksen vuonna 1952. Ensimmäisissä malleissa oli 24–36 -hevosvoimaiset Cérès-dieselit. Samaa moottorinvalmistajaa käytettiin myös vuonna 1958 esitellyssä 15–55 -hevosvoimaisessa mallistossa. Championin suosio nousi kohtalaiseksi – 5 000 traktoria valmistui, mutta silti Champion luopui traktorinvalmistuksesta vuonna 1958.
Changfa
Vuonna 1986 perustetun yksityisen kiinalaisen Changfan päätuote ovat polttomoottorigeneraattorit. Niiden ohella valmistuu 25…100-hevosvoimaisia traktoreja. http://www.changfa.com/
Changlin
Kiinalainen Shangdong Changlin Machinery Group on vuonna 1986 perustettu maanrakennuskone- ja traktorivalmistaja. Se on valmistanut lisenssillä Fiatin sekä muiden kiinalaisvalmistajien malleja. Vuonna 2011 perustettiin yhteisyritys Deutz-Fahrin kanssa tavoitteena valmistaa Deutz-Fahreja Kiinan markkinoille.
Chery
Vuonna 1997 perustettu kiinalainen auto- ja rakennuskonekonserni Chery tuli traktorimarkkinoille vuonna 2010. Chery valmisti 25…100 hevosvoimaisia traktoreja. Niitä myytiin myös nimillä Detank, Karatas (Turkissa), Green Bull (Ukrainassa) ja Swatt (Venäjällä). Vuonna 2015 Cheryn traktorinvalmistus sulautui Zoomlioniin.
Chollima
Pohjois-Koreassa alkoi traktorivalmistus vuonna 1958. Traktori oli Neuvostoliitossa prototyyppiasteelle jäänyt 28-hevosvoimainen 2-sylinterinen dieseltraktori, joka muodoiltaan muistutti MTZ:n sen aikaisia tuotteita. Nimekseen traktori sai Chollima (Ch’ŏllima). Traktori pysyi tuotannossa ilman merkittäviä muutoksia 1980-luvun alkuun asti. Sen jälkeen esiteltiin edelleenkehitettyjä kulmikkaita versioita nimillä Ch’ŏllima, Sonyŏn ja Kŭmsŏng. 2020-luvun alun mallisto kattaa tehoalueen 28–80 hv.
ChTZ
Vuonna 1933 perustettu Zeljabinskin traktoritehdas valmisti Stalinetz-telatraktoria, joka oli Caterpillar D-7:n kopio. Siinä oli 60–75-hevosvoimainen moottori. Zeljabinskin tehtaan tuotanto keskittyi jatkossakin telatraktoreihin ja puskutraktoreihin. Muista Neuvostoliiton telatraktoritehtaista poikkeavia tuotteita olivat vuonna 1958 esitelty 100-hevosvoimainen S-100 ja vuonna 1970 esitelty 187-hevosvoimainen T-130. Miljoonas traktori valmistui vuonna 1984. Maataloustraktoreista luovuttiin 1970-luvulla. Vuonna 2002 ChTZ:sta tuli ChTZ-Utaltrac Ltd.
Claas
Kolmen Claas-veljeksen vuonna 1913 perustama firma aloitti maatalouskoneiden korjaajana, mutta keskittyi pian sitojien valmistukseen. Vuonna 1935 esitelty Mäh-Dresch-Binder oli ensimmäinen eurooppalainen leikkuupuimuri. Vuosina 1955–62 Claas valmisti pientä Huckepack-työkoneenkantajaa. Siinä oli 15-hevosvoimainen Hatz- tai MWM-diesel. Huckepackin päätarkoituksena oli toimia alustana irrotettavalle puintikoneistolle ja mahdollistaa peruskoneen ympärivuotinen käyttö.
Uutta kiinnostusta traktoreihin Claas osoitti 1990-luvun alussa osallistumalla Schlüterin Euro-Tracin kehittämiseen. Idean jatkokehittelystä syntyi järjestelmätraktori Claas Xerion vuonna 1997. Nelipyöräohjatussa Xerionissa ohjaamo oli siirrettävissä keskelle tai peräpäähän. Ajaminen sujui yhtä hyvin molempiin suuntiin. Tehot alkoivat 200 hevosvoimasta ylöspäin. Vuonna 1997 Claas myös ryhtyi yhteistyöhön Caterpillarin kanssa ja toi Challengerit Eurooppaan vihreäksi maalattuina. Yhteistyö kariutui, kun Challengerit siirtyivät Agcolle. Claas oli yhteistyössä myös Renaultin kanssa ja vuonna 2003 se päätyi ostamaan osake-enemmistön Renault Agriculturesta ja merkki vaihtui Claasiksi. Tuotanto jatkui kuitenkin Ranskassa. Ensimmäiset Claasin aikana kehitetyt mallisarjat olivat vuosina 2006–07 esitellyt Axion ja Arion. http://www.claas.de/
Claeys
Belgialainen Leon Claeys perusti puimakonetehtaansa vuonna 1906. Toisen maailmasodan aikana Claeys kehitti 30- ja 60-hevosvoimaiset traktorimallit, joissa oli varsin kehittynyttä tekniikkaa, kuten jousitettu etuakseli ja tasauspyörästön lukko. Dieselmoottori oli myös omaa valmistetta. Traktoreita valmistui 75 kappaletta ja sen jälkeen keskityttiin puimureihin.
Clayton
Englantilainen ajoruiskujen valmistaja Clayton esitteli vuonna 1992 Buggin, joka oli ensisijaisesti ajoruiskun alusta. Ruiskun säiliön sijasta ohjaamon takana olevalle rungolle voitiin kiinnittää muitakin työvälineitä. Buggissa oli JD:n 4- tai 6-sylinterinen moottori ja kaikki pyörät olivat jousitettuja.
Cletrac
Amerikkalaiset Rollin H. ja Clarence G. White kehittivät vuonna 1912 moottoriauran ja perustivat sitä valmistamaan yrityksen Cleveland Motor Plow (myöhemmin Cleveland Tractor). Vuonna 1916 kehitettiin telatraktori. Vuonna 1917 tuotemerkiksi otettiin Cletrac. Ensimmäinen pyörätraktori oli vuonna 1938 esitelty 19-hevosvoimainen GG General. Oliver osti Cletracin vuonna 1944 ja jatkoi telatraktorien tekoa vuoteen 1965 asti.
CMT
Algeriassa aloitettiin Deutzien lisenssivalmistus 1970-luvun puolivälissä. 06-sarjaan perustuvia malleja myytiin merkeillä PMA ja myöhemmin myös CMT, kun valmistavaksi yritykseksi tuli Complexe Moteurs Tracteurs. 1980-luvulta lähtien Cirta-mallistossa tekniikkaa hyödynnettiin myös 07- ja DX-mallistoista ja 2000-luvulla myytiin vanhempien sarjojen rinnalla Deutzin valmistamia Agrolux- ja Agrosun-sarjoja CMT-merkillä.
CNC-Aprile
Ranskalainen sotalaivatelakka Chantiers Navals de La Ciotat valmisti kapeita telatraktoreita vuosina 1958–64. Moottoreina CNC käytti monen eri valmistajan bensa- ja dieselmoottoreita.
Cockshutt
Vuonna 1877 perustettu kanadalainen työkonevalmistaja Cockshutt myi 1920-luvulta lähtien Allis-Chalmersin ja Oliverin valmistamia traktoreita. Vuonna 1946 alkoi oma traktorituotanto erittäin virtaviivaisilla ja kauniilla malleilla. Vuonna 1947 Cockshutt esitteli ensimmäisenä valmistajana ajokytkimestä riippumattoman voiman ulosoton. Moottorina käytettiin Budaa, joka kuitenkin siirtyi 1950-luvulla Allisin omistukseen ja Cockshutt vaihtoi Continental-, Perkins- ja Hercules-moottoreihin. 1960-luvun alussa mallistoon liitettiin myös Fiatin valmistamia malleja. White osti Cockshuttin vuonna 1962 ja Cockshuttien merkki vaihtui Kanadan markkinoita lukuun ottamatta Oliveriksi. Kanadan markkinoiltakin Cockshutt-nimi poistui vuonna 1972.
Comtrac
Comtrac 511D oli ruotsalainen kunnallistekniseen käyttöön tarkoitettu traktori, joka esiteltiin vuonna 1978. Perkinsin 50-hevosvoimaisella dieselillä varustettua traktoria valmistui noin 10 kappaletta.
Continental
Continental oli vuodesta 1941 lähtien valmistettu ranskalainen telatraktori, jossa käytettiin Perkinsin ja useiden ranskalaisvalmistajien dieseleitä. 1960-luvulla tuotevalikoima laajentui myös suuriin telatraktoreihin – suurin oli varustettu 310-hevosvoimaisella Berliet-kuorma-auton moottorilla. Continentalin tuotanto päättyi vuonna 1970.
Co-op
Amerikkalainen viljelijäosuuskunta halusi tarjota jäsenilleen oman traktorimerkin ja vuonna 1937 se valmistutti ensimmäiset traktorit Duplex Manufacturing Companylla. Traktorin oli suunnitellut Dent Parrett, joka oli markkinoinut sitä pari vuotta merkillä Parrett. Vuosina 1940–50 traktoreita Co-opille valmisti eri paikoissa Farmers Union Central Exchange. Sodan jälkeen Co-opille valmisti traktoreita myös Lowther Company sekä kanadalainen Cockshutt, joka sai näin myyntikanavan USA:han.
Co-op Implements
USA:n osuuskunnan tavoin toimi kanadalainen sisarosuuskunta, joka perusti vuonna 1939 Co-op Implements Limitedin tarjoamaan maatalouskoneita jäsenilleen. 1950- ja 1960-luvuilla se myi Cockshuttin traktoria punaiseksi maalattuna. Co-op Implements teki vuonna 1970 sopimuksen Steiger-traktorien markkinoinnista. Steigereita myytiin Co-opin oranssissa värissä vuoteen 1976 asti. Sen jälkeen Co-op myi Steigereita alkuperäisellä merkillä rinnakkaisena jakelukanavana Steigerin omalle. 1970-luvulla myytiin myös Volvo BM:iä ja oranssiksi maalattuja Deutzeja Co-opin nimellä. Yhteistyö jatkui vihreillä DX-malleilla. Co-opin toiminta päättyi vuonna 1994.
Corbitt
Richard Corbitt perusti kuorma-autoja valmistavan Corbitt Automobile Companyn Pohjois-Carolinassa vuonna 1913. Traktoreita yritys alkoi valmistaa vuonna 1948. Traktorit oli varustettu 4-sylinterisillä bensa- ja dieselmoottoreilla. Valmistus päättyi vuonna 1958.
County
County Commercial Cars perustettiin vuonna 1929. Yritys rakensi aluksi kuorma-autojen päällirakenteita ja lisäsi autojen kantavuutta. Sodan aikana valmistettujen panssarivaunujen tekniikkaa hyödynnettiin vuonna 1948 esitellyssä County CFT-telatraktorissa, joka perustui Fordson Majoriin. Vuonna 1954 esiteltiin County Four-Drive eli uuteen Majoriin perustuva nelivetotraktori, jossa kaikki pyörät olivat yhtä suuria. Euroopassa menestyi kuitenkin vasta käytännöllisempi Super-Four, joka esiteltiin vuonna 1961.
Sen jälkeen pääosa yrityksen tuotteista oli Ford/Fordson-traktorien pohjalta tehtyjä nelivetomalleja. Joissakin malleissa oli tehokkaampia moottoreita kuin Fordilla oli käytössään. IH- ja Leyland-traktorien nelivetoversioihin County toimitti osat suoraan tehtaille. Vuonna 1965 esiteltiin County Forward Control, jossa ohjaamo oli siirretty eteen. Fordin esiteltyä omat nelivetomallinsa alkoi Countyn alamäki. Tuotantoa ajettiin alas 1980-luvulla ja sarjatuotanto vuonna 1990. Jäämistö myytiin Benson Groupille, joka valmisti pienen määrän 40-sarjaan perustuvia Countyja vielä vuosina 1994-95 ennen konkurssiaan. Yhteensä County-traktoreita tehtiin noin 40 000 kappaletta.
Crystal
Puolalainen Crystal aloitti toimintansa vuonna 1983 toimittamalla varaosia Zetoreihin ja Ursuksiin. Ensimmäiset Crystal-traktorit vuonna 1995 olivat siniseksi maalattuja ZTS:iä. Vuonna 2003 esiteltiin uudistettu ja uudelleen muotoiltu traktorisarja, jonka yläpäässä käytettiin Deutzin moottoreita. Vuosikymmenen lopun Orion-sarjassa nähtiin myös SisuDieseleitä. http://www.traktor.pl/
Cub Cadet
International Harvester loi Cub Cadet tuotemerkin vuonna 1961 kalliimman sarjan ruohonleikkureilleen. Vuonna 1981 merkki siirtyi MTD:n omistukseen. Mitsubishin valmistamia pientraktoreita on myyty Cub Cadetin merkillä USA:ssa vuodesta 1993 lähtien.
Curtis
Montanassa Yhdysvalloissa syntyi vuonna 1972 uusi traktorimerkki: D. L. Curtis rakensi suurten tilojen tarpeisiin tyyppimerkinnän 404 saaneen traktorin. Yrityksen traktorinvalmistuksen historia jäi lyhyeksi.
Custom
Custom-merkkiä on käyttänyt kaksi lyhytikäistä amerikkalaisfirmaa. Vuosina 1947–1953 toimi Indianassa Custom Mfg. Company.
Vuonna 1953 syntyi Wisconsinissa Custom Tractor Mfg. Company, joka valmisti kahta Chryslerin 6-sylinterisellä bensakoneella varustettu traktoria. Tuotanto päättyi jo parin vuoden jälkeen.